Työväenkulttuuri nyt

Suistamon Sähkö ja Ismo Alanko yhdistivät voimansa – Siirtolaisuuden teemasta syntyi Juuret-biisi

“Juuri on kieli, juuri on puu
Juuri on maa joka unohtuu
Juuri on tuoksu, juuri on aatos
Juuri on rakkaus, juuri on maaton”

Suistamon Sähkö julkaisi uuden singlen Juuret joulukuussa 2025. Energisen rouhealla, jopa mantramaisella, popkappaleella on mukana myös legendaarinen Ismo Alanko.  

Kyseessä on Työväen Sivistysliiton tilaama teos. Yhtenä TSL:n kulttuurin vuoden 2025 teemana on ollut juuret, siirtolaisuus ja musiikin merkitys osana yhteiskunnallisia muutoksia ennen ja nyt. Aihe puhutteli heti myös mukaan kutsuttuja artisteja, jotka tekevät yhteistyötä nyt ensimmäistä kertaa.

– Saimme mielenkiintoisen tilausteoskutsun alkukesästä 2025 Työväen Sivistysliitolta. Toiveena oli tehdä biisi, jossa käsitellään juuria, juurettomuutta ja siirtolaisuuden tematiikkaa. Suistamon Sähkön nimessä kaikuu evakkous ja kodinjättämisen tunne. Suistamo kuului luovutetun Karjalan suurimpiin pitäjiin. Yhtyeemme sai alkusysäyksen vuonna 2015 karjalaisista arkistotarinoista ja on jatkanut matkaansa tanssin, haitarin ja etnoteknon voimalla liikuttaen kansaa jo kolmen albumin verran, Suistamon Sähkön jäsen Anne-Mari Kivimäki avaa.

Yhtye tarttui siirtolaisuuden teemaan ja kirjoitti omista suvuistaan siirtolaisiksi lähteneiden tarinoita räppimuotoon. Ensimmäinen tarina vie sadan vuoden taakse Isojoelle ja sieltä Amerikkaan, josta jatketaan Ruotsin ja Tanskan kautta 2000-luvulle.

– Suomesta on aina lähdetty siirtolaisiksi paremman elämän toivossa, niin myös meidän suvuissamme. Tilausteoskutsu oli kuin meille räätälöity, koska työtapa, jossa historian tapahtumia muutetaan lauluksi on Suistamon Sähkölle ominaista, Kivimäki jatkaa.

Ismo Alangon teksti tuo uuden, moninaisen, leikkisän ja rakkaudellisen kulman juuriin, ja näin Juuret-kappale täydentyy kahden artistin ennenkuulumattomaksi kokonaisuudeksi. Energiat ja tyylit kohtasivat kertalaakista, ja risteävä musiikillinen juuristo tuotti herkullisen ja luontevan yhteissoundin. 

– Juurettomuus ja siirtolaisuus ovat tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita, kun sodat ja ilmastonmuutos pakottavat yhä suuremmat ihmisjoukot etsimään elintilaa vierailta mailta. Omalta osaltani halusin tässä kappaleessa runon ja laulun voimalla herätellä kysymystä siitä, mitä kaikkea ajatus ihmisen juurista voi tarkoittaa. Usein koetaan, että juuret liittyvät johonkin paikkaan tai maa-alueeseen, mutta ne voivat olla paljon muutakin. Yhteistyö Suistamon Sähkön kanssa oli hieno kokemus. Oli inspiroivaa alkaa suoltaa tekstiä rytmi- ja hanuripohjan päälle valmiiseen melodiaan, Ismo Alanko kertoo.

Suistamon Sähkön primitiivisen alkuvoimainen rytmimaailma liikkuu ennakkoluulottomasti etnoteknon ja hiphopin maailmoissa tuottaen yleisölleen vallatonta ja kokeellista tanssimusiikkia. Yhtyeeltä on aiemmin julkaistu kolme kokopitkää ja neljäs albumi ilmestyy helmikuussa 2026. Kotimaan lisäksi Suistamon Sähkö on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta – yhtye on nähty keikoilla mm. Saksassa, Ranskassa, Norjassa ja Venäjällä, ja showcase-kutsuja on sadellut usealta taholta (mm. Folk Alliance International, Tallinn Music Week ja Eurosonic). Vuonna 2021 yhtyeen Kutsu-musiikkivideo voitti Oulun musiikkivideofestivaalin pääpalkinnon ja sai parhaan musiikkivideon Emma-ehdokkuuden.

Ismo Alanko on yli 40-vuotisen taiteilijauransa aikana myynyt lähes 700 000 levyä, pokannut lukuisia Emma-patsaita ja myynyt loppuun kiertueita ja konsertteja jokaisella uransa vuosikymmenellä. Alanko nousi suomalaisten tietoisuuteen vuonna 1980 Hassisen Koneen laulajana. Hän on myös tuttu muun muassa Sielun Veljistä ja Ismo Alanko Säätiöstä. Soolouransa Alanko aloitti jo 90-luvulla ja sen aikana hän on ehtinyt julkaista seitsemän studioalbumia. Utelias ja uudistumiskykyinen muusikko tunnetaan myös oivaltavista lyriikoistaan, jotka ovat iskostuneet suomalaisten mieliin.

Teosta koskeva musiikkivideo on kuvattu väestönsuojassa tanssiryhmän kanssa. Sillä on haluttu symboloida muun muassa taiteen ja ilmaisun merkitystä toivona ja voimavarana muuttuvissa olosuhteissa. Koreografiasta vastaa Akim Bakhtaoui ja videolla esiintyvät hänen lisäksi Jeffrey Kam, Hozan Omar, Germal Morgan ja Iida Kujala. He kaikki ovat suomalaisen katutanssin ja urbaanin taiteen kärkinimiä, jotka tunnetaan myös työskentelystään tanssiopettajina ja katutanssikulttuurin kehittäjinä. 

Juuret on julkaistu TSL:n verkkosivujen lisäksi myös yleisimmissä suoratoistopalveluissa.

Työväen Sivistysliitto on julkaissut albumin Kisällilauluja vuosilta 1920–1970

Musiikkituottaja ja kisällilauluasiantuntija Timo ”Tipi” Tuovisen Suomalainen työväenlaulu – Kisällilaulajien aikakausi -kirjasta julkaistiin vuonna 2024 äänikirjaversio ja osaksi äänikirjaa valittiin mukaan viisitoista Kisällilaulua vuosilta 1920–1970. Seuraavaksi julkaisuvuorossa oli äänikirjan laulut sisältävä albumi. Albumin kappaleet esittävät muusikot Veera Railio (laulu) ja Merja Ikkelä (harmonikka) 

Kisällilaulut, jotka ovat entisaikojen nuorisomusiikkia, alkoivat hauskuutuksena ja keskittyivät myöhemmin vahvempaan poliittiseen kannanottoon. Musiikkilajiin kuuluu myös kansanlauluja sekä populistisia lauluja. Kisällilaulujen tarkoituksena on ottaa kantaa, viihdyttää, luoda yhteenkuuluvuutta ja jakaa tietoa. 

Albumi on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.  

Albumin laulut
Pontevat mahat
Kirjava firma
Kisällien inventaario
Mamman lellipoika
Mantan uusi näkemys
Savolaisten marseljeesi
Päpäpäpä
Laulu jakamattomasta sivistyksestä
Valtion vankilan pihalla
Mies on aina mies
Hirveetä hirvestystä
Tukkimettä
Kierevän Kalle
Veteraanilaulu

Pelle Miljoona, Viitasen Piia ja Saijaleena Rantanen keskustelijoina TSL:n Juuret-tapahtumassa

Työväen Sivistysliitto järjesti Työväen Musiikkitapahtumassa perjantaina 25.7. keskustelutilaisuuden, jossa aiheina olivat juuret, siirtolaisuus ja musiikin merkitys osana yhteiskunnallisia muutoksia ennen ja nyt.

Musiikin roolista vaikuttajana, kulttuuria yhdistävänä tekijänä ja linkkinä juuriimme olivat keskustelemassa 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä punk- ja rockmuusikko Pelle Miljoona, kantaaottava vaihtoehtofolk-muusikko Viitasen Piia sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Professori Saijaleena Rantanen, jonka tutkimus on keskittynyt erityisesti musiikin sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin Pohjois-Amerikassa ja Neuvosto-Karjalassa 1800-luvun lopulta 1930-luvun loppuun.

Tilaisuuden avasi Pelle Miljoona esittämällä akustisesti biisin Palajan luoksesi. Pelle Miljoonan lisäksi tilaisuudessa esiintyi TSL:n ja STML:n yhteistyöhanke Protestikuoro 2025!, joka yhdisteli ohjelmistossaan protestilauluja viime vuosilta klassikoita unohtamatta. Tilaisuuden päätti Viitasen Piian akustinen soolokeikka.

Lue lisää Juuret-tapahtumasta Laulu ottaa kantaa -sivustolla: Siirtolaisten lauluissa oikea koti on jossain muualla.

TSL:n Musiikki, resilienssi, rauha ja demokratia -keskustelutilaisuus

Työväen Sivistysliitto oli mukana Työväen Musiikkitapahtumassa järjestämällä la 27.7.2024 keskustelutilaisuuden kulttuurin ja taiteen roolista yhteiskunnan muutosten keskellä. Teemasta olivat keskustelemassa laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen, Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö ja Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma.

Millainen rooli kulttuurilla ja taiteella voi olla empatiakyvyn kehittymisessä, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja polarisoitumisen ehkäisyssä? Keskustelussa pohdittiin taiteen vaikutusta yhteiskunnallista hyvinvointia ja eri yhteiskuntaluokkien kommunikointia edistävänä tekijänä sekä vaikeiden asioiden esiin nostajana, unohtamatta viihteellisyyden merkitystä. Lisäksi nostettiin esiin taiteen tekijöiden, kokijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä taiteen vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä kommunikoinnin ja empatiakyvyn kehittämiseen.

Keskustelun lisäksi tilaisuudessa kuultiin musiikkia Samae Koskiselta.

Musiikki, resilienssi, rauha ja demokratia -keskustelu oli osa TSL:n Kestävämpi tulevaisuus -teemavuotta.

Keskustelijat  

Samae Koskinen  

Laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen tunnetaan muusikkona soolourastaan sekä muun muassa Sister Flo- ja Arkhamin kirjasto -yhtyeistä. Julkaisutasolla soolouransa Koskinen aloitti vuonna 2006 julkaistulla albumillaan Vol. 1.   

Soolo- ja yhtyetoiminnan lisäksi Koskinen on kirjoittanut tekstejä Anna Puulle ja tuottanut muun muassa Circleä ja Jarkko Martikaista.   

Huhtikuussa 2024 ilmestyi Koskisen yhdeksäs soololevy Mä näin unta että kaikki meni hyvin (KHY Suomen Musiikki, 2024), joka ottaa kantaa yhteiskunnan nykytilaan.   
 

Kaisa Rönkkö

Kaisa Rönkkö on toiminut elokuusta 2023 lähtien Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtajana. Aiemmin Rönkkö on toiminut laajalti kulttuurialan tuotannollisissa tehtävissä sekä freelancemuusikkona ja soitonopettajana. Koulutukseltaan Rönkkö on musiikin maisteri taidehallinnon ohjelmasta. Hän on myös valmistunut musiikkipedagogiksi ja suorittanut pianonsoiton A-tutkinnon.

Taiken tehtävänä on edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti, edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä, osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen, vastata valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta, toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan ja laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista. 

Sanna-Mari Holma

Sanna-Mari Holma työskentelee Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) toiminnanjohtajana ja musiikkipedagogina muun muassa huilunsoiton opettajana. STM on valtakunnallinen musiikinharrastajien keskusjärjestö, joka yhdessä piirijärjestöjensä sekä jäsenkuorojensa ja -orkesteriensa kanssa tukee ja edistää musiikin harrastustoimintaa suomalaisten ja erityisesti suomalaisen työväestön keskuudessa sekä toimii kuorojen ja orkestereiden yhdyssiteenä.  
   
Suomen Työväen Musiikkiliiton tärkein tavoite on edistää suomalaisten yhdenvertaista ja helposti saavutettavaa mahdollisuutta musiikin harrastamiseen esimerkiksi ikään, taitoihin, varallisuuteen tai muuhun taustaan katsomatta. Liitto kannustaa myös kaikenikäisiä uusia harrastajia musiikkiharrastuksen pariin, koska musiikin harrastaminen edistää tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tunnetta.

Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa

Mikä merkitys rauhanlauluilla on vuonna 2023? Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? TSL toi Työväen Musiikkitapahtumaan la 29.7.2023 musiikkia ja puhetta rauhan teemalla.

Työväen Sivistysliitto julkaisi heinäkuussa 2023 laulaja-lauluntekijä Minja Kosken uuden rauhanlaulun, joka kuultiin Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtuman avauksena. Tapahtumassa omaa musiikkiaan esittivät myös Uuna ja Musta koira.

Musiikin ohessa käytiin keskustelu rauhanlauluista ennen ja nyt. Aiheesta ovat keskustelemassa Minja Koski, taiteilija Jyrki Siukonen ja toimittaja, tietokirjailija Merja Minkkinen.

Tilaisuuden päätteeksi kuultiin lisää musiikkia Minja Koskelta.

Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtuman artistit

Minja Koski
Minja Koski on laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä, joka tunnetaan myös artistinimellä M. Hän on julkaissut neljä albumia, joita on huomioitu Emma- ja Teosto-palkintoehdokkuuksin. Koski on yksi Kaj Chydeniuksen luottolaulajista, ja hän on säveltänyt musiikkia myös teatterin tarpeisiin.

Uuna
Laulaja-lauluntekijä Uuna Kainulainen laulaa katkenneista juurista, lähimetsän tuhosta, suon synnyttävästä sudesta, syrjityistä eläimistä ja vielä pystyssä sinnittelevän puun tuomasta lohdusta. Tämän syrjäisen Suomen asukkaan mielen päällä on metsä, sen kaiken nahkaiset asukkaat ja kotipesän järkkynyt rauha. Niiden puolesta täytyy laulaa!

Musta koira 
Laulaja-lauluntekijä Musta koira eli Markus Liukkonen sanoittaa lauluillaan ihmismielen valoja ja varjoja. Laulujen lyriikoissa liikutaan kaipuusta johonkin suurempaan aina arkipäivän rakastamisen vaikeuteen. Indie-folk tyyliset laulut ammentavat eri tyylilajeista mm. reggaesta sekä countrysta ja vievät kuulijan syvien tuntojen äärelle antaen kuitenkin toivoa.

Lue Aikamerkin juttu tapahtumasta: Rauhantyötä laulaen

Protestikuoro 2025! on Työväen Sivistysliiton ja Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) Uudenmaan piirin  yhteistyössä toteutettama hanke, joka yhdisteli ohjelmistossaan tuoreita kantaaottavia lauluja klassikoita unohtamatta ja uudelleen sovitettuina. Protestikuoro 2025! muistutti protestilaulujen moninaisuudesta ja merkityksestä ilmaisukanavana sekä pyrki innostamaan yleisöä kantaaottavan taiteen pariin.

Kuoron taiteellisena johtajana, harjoittajana ja pianistina toimi kapellimestari Vesa Lintula, joka vastasi myös kappaleiden sovituksista.

Kuoro esiintyi Kuorofestivaaleilla Vaasassa, Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä ja Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella.

Uudella Sataa lunta REMIXillä mukana nousevia tähtiä ja räpin konkareita

Paleface, Xmies ja Pimu julkaisivat joulukuussa 2024 singlen Sataa lunta ja haastoivat samalla kuulijat räppäämään omat versionsa kappaleesta. Sataa Lunta Open Verse Challengen myötä syntyneellä Sataa lunta REMIXillä kuullaan kolmikon lisäksi feattaajina $cartier, Pelkkää Hyvää, Massali ja Stäk.

– Haasteeseen tuli lopulta parisenkymmentä entryä. Remixille valikoitui neljä kekseliäintä ja flow’nsa puolesta taiturimaisinta verseä. Flow merkitsee tapaa, jolla räppäri ikäänkuin asettelee sanansa biittiin. Mukana on sekä suomalaisen räpin nuorempaa kaartia että konkariosastoa, Paleface eli Karri Miettinen iloitsee.

Sataa lunta – Xmies, Paleface & Pimu

Vuoden 2024 aikana TSL on järjestänyt tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, joiden aiheet ovat vaihdelleet populismista tekoälyyn, vallasta rauhaan ja taiteen sekä resilienssin yhteyksiin. Tapahtumissa on ollut keskustelijoina kunkin aihealueiden asiantuntijoita unohtamatta konkreettisten tekojen merkitystä esimerkiksi taiteentekemisessä. Yhdistävää tapahtumille on ollut tavoite käsitellä nykyhetkeä ja pyrkiä katsomaan tulevaan muistuttamalla toivosta.
 
Tapahtumavuoden keskustelut ja osallistujapalautteet toimivat innoituksena räppäri Karri ”Paleface” Miettiselle, joka kirjoitti niiden pohjalta biisin Sataa lunta. Biisi on Palefacen ja muun muassa Lyömättömät -yhtyeen dj-tuottaja Johannes ”Xmies” Naumasen yhteissävellys, ja sen toisena laulajana featuroi artistinimellä Pimu tunnettu Ida Vakkuri.
 
Kantaaottava kappale kommentoi muun muassa somemaailman myötä syntyviä vääristyneitä todellisuuksia sekä mis- ja disinformaation leviämistä. Vastapainona internetin lumemaailmalle kappaleen kertosäe palauttaa kuulijan todellisuuteen, jossa Pimun ääni on lohtu ja rakkaus, epävarmuuden ja ahdistuksen keskellä.
 
– Syksy on ollut tosi kiireinen, mutta ilahduin silti TSL:n yhteydenotosta. Arvostan liiton toimintaa, joten tilaustyö oli mieluinen. Olen seurannut vähän huolissani somemaailman eriytyneitä todellisuuksia ja esimerkiksi salaliittoteorioiden valtavirtaistumista. Näen myös teini-ikäisen tyttären isänä millä tavoilla älylaitteet hallitsevat elämäämme, Paleface kertoo.
 
Paleface on tehnyt Xmiehen kanssa vuosien mittaan monenlaista yhteistyötä, joten oikea tuottaja biisille löytyi helposti. Ja kun Paleface ja Xmies pohtivat sopivaa laulajaa kappaleen kertosäkeeseen, Pimun nimi nousi nopeasti esiin.
 
– Olin todella otettu, kun Karri pyysi lähtemään tähän mukaan! Aihe on tärkeä, sillä myös minua huolettaa disinformaation villi leviäminen sekä ihmisten medialukutaidon heikentyminen. Ehkä parhaassa tapauksessa tämä kappale auttaa ihmisiä pääsemään netin syövereistä irti, Pimu sanoo.
 
Biisin kannessa on kuvituksena käytetty yhteistaideteosta, jonka tapahtumaosallistujat tekivät yhdessä TSL:n Kestävämpi Tulevaisuus -teemavuoden tapahtumista. Kansi ja biisistä tehty musiikkivideo ovat Tero Ahosen käsialaa.
 
Sataa lunta -biisi on julkaistu TSL:n verkkosivujen lisäksi myös yleisimmissä suoratoistopalveluissa.
 
Ota Sataa lunta kuunteluun ja soittolistoille Spotifyssa ja iTunesissa.

Timo Tuovinen: Suomalainen työväenlaulu – Kisällilaulajien aikakausi -äänikirja

Mikä yhdistää muun muassa Dallapéa, Kisällittäriä, Reino Helismaata, Taisto Tammea ja Reijo Frankia? TSL julkaisee entisaikojen nuorisomusiikista, kisällilaulusta kertovan teoksen soivana äänikirjana. 

Kisällilaulujen historiaan voi nyt tutustua myös kuuntelemalla tai laulamalla kirjan mukana.

Kirjan lukijana on Eija Ahvo ja kirjassa kuultavia lauluja esittävät muusikot Veera Railio ja Merja Ikkelä. Äänikirja on kuunneltavissa TSL:n verkkosivuilla, jonka lisäksi kirja on saatavilla käytetyimmissä äänikirjapalveluissa.

Äänikirja pohjautuu vuonna 2022 julkaistuun alkuperäisteokseen, jossa Tuovinen esittelee kattavasti kantaaottavan kisällilaulun satavuotista historiaa Suomessa. Tuovisen teos avaa aikansa kantaaottavien laulujen tekstien taustoja ja syntyhistoriaa ja sen äänikirjaversiossa kuullaan muusikoiden Veera Railion ja Merja Ikkelän esittäminä seuraavat laulut:

• Pontevat mahat
• Kirjava firma
• Kisällien inventaario
• Mamman lellipoika
• Mantan uusi näkemys
• Savolaisten marseljeesi
• Päpäpäpä
• Laulu jakamattomasta sivistyksestä
• Valtion vankilan pihalla
• Mies on aina mies
• Hirveetä hirvestystä
• Tukkimettä
• Kierevän Kalle
• Veteraanilaulu

Äänikirjan tuotantoa on tukenut Riihi säätiö.

Minja Koski: Neuloosi

Ota Neuloosi kuunteluun ja soittolistoille Spotifyssa ja iTunesissa.

Työväen Sivistysliitto julkaisi heinäkuussa 2023 laulaja-lauluntekijä Minja Kosken uuden rauhanlaulun Neuloosi. Suoratoistopalveluissa julkaistun kappaleen tuotannossa ovat olleet mukana lahtelainen Lumos-kvartetti ja näyttelijä-muusikko Mikael Saari.

Uuden rauhanlaulun tarina alkoi pari päivää ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua. Koski purki uhkaavan ilmapiirin ja epätietoisuuden aiheuttamia tuntemuksiaan runoon, jonka kipinänä toimi neulomiseen umpirakastunut ystävä. Joskus ahdistavat ja pelottavat asiat purkautuvat huumorin keinoin.

– Kehittelin pilke silmäkulmassa mielikuvan, jossa Putin, Trump ja muut sotaisat suurmiehet hurahtaisivat täysin neulomiseen. He innostuisivat siitä niin, ettei heillä olisi aikaa konfliktien luomiseen ja sodankäyntiin, vaan koko elämä olisi yhtä neuloosia, Minja Koski kertoo.

Neuloosi sai ensiesityksensä runona Ukrainan tukikonsertissa ja myöhemmin Teatteri Vanhan Jukon kuoro esitti sen Jukon vappukonsertissa. Kappaleen saama vastaanotto ja palaute oli kannustavaa; Neuloosi pitää julkaista ja saada jakoon. Tässä vaiheessa TSL tuli mukaan kuvioon.

Rauhan edistäminen on ollut yksi Työväen Sivistysliiton perusarvoista ja osa toimintaa aina liiton perustamisesta lähtien.  Myös Ukrainassa käytävä sota on näkynyt opintokeskuksen arjessa, sillä TSL on järjestänyt kieli- ja työelämäkoulutusta Suomeen paenneille ukrainalaisille.

– TSL haluaa olla mukana tekemässä kantaaottava kulttuuria, joten meidät oli helppo puhua mukaan rauhanlaulun julkaisuun. Äänityssession yhteydessä kappaleelle tehtiin myös video, TSL:n kulttuurituottaja Jaakko Suni sanoo.

Kuuntele myös Äänimerkki-podcastin jakso Jos suurmiehet hurahtaisivatkin neulomiseen, jossa Minja Koski ja Jaakko Suni keskustelevat rauhanlauluista.

Lue Aikamerkin juttu Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtumasta: Rauhantyötä laulaen

Rauhansukat

Neuloosi-kappaleen inspiroimana Työväen Sivistysliitto innostaa ja kannustaa neulomaan rauhansukkia. Omat rauhansukkasi saavat olla juuri sen näköiset kuin haluat, mutta oheisessa reseptissä on tarjolla muutamia rauhanteemaisia kuviota, joita voit halutessasi käyttää sukissasi.

Jaa kuva rauhansukistasi somessa #rauhansukat!

Rauhasukka-resepti

Rauhansukkiin tarvitset
Lankaa: mikä vaan sukkalanka kahta tai kolmea väriä (tai useita)
Puikot: valitse puikot lankaan ja neulekäsialaasi sopivaksi
Intoa, iloa ja heittäytymistä

• Nyt pääset neulomaan sellaiset sukat kuin haluat. Saat valita itsellesi mieluisan langan, värit, joista tykkäät ja kuviot, jotka haluat sukkaan laittaa.
   
• Tässä ohjeessa ei kerrota tarkkaan sukan neulomista. Voit neuloa sukan omalla lempiohjeellasi tai katsoa vinkkejä netistä. Tee oman näköisesi resori, kantapää ja kärki.
   
• Perussukan ohjeita löytyy esimerkiksi Marttojen verkkosivuilta, Punomon verkkosivuilta ja ohjevideoina Novitaknits YouTubekanavalla.
   
• Asettele halutessasi oheisia kuvioita sukkaan yksi tai kaksi tai niin monta kuin haluat tai siihen mahtuu. Voit halutessasi kuvioida, vaikka koko sukan.
  rauhanmerkki, mallikuviot excel-tiedostona
  sydämet, mallikuviot excel-tiedostona
  linnut, mallikuviot excel-tiedostona
   
• Huomio, että et kiristä takana kulkevia lankoja liikaa. Pitkät langanjuoksut kannattaa sitoa eli kiertää langat keskenään noin neljän silmukan välein. Hakusanalla ”vinkkejä kirjoneuleeseen” löytyy netistä hyvä ohjeita.
   
• Jos kirjoneule mietityttää, niin kuviot voi silmukoida sukkaan myös jälkikäteen. Siihenkin saat apua netistä.
   
• Kuvion voi sukkaan neuloa myös nurjilla silmukoilla, jolloin tarvitset vain yhtä lankaa kerrallaan. Eli muuten neulot sileää, mutta kuvion silmukat nurin.

Neulomisiloa toivottaa rauhansukka-reseptin laatinut Sari Jaakola

Sarin omassa rauhansukassa sydämet ja rauhanmerkit on neulottu sukan varren ympäri tasaisesti. Kuvioiden välissä olevia silmukoita voi tarpeen mukaan vaihdella, jotta kuviot asettuvat tasausesti sukan silmukkamäärään.

Linnut on neulottu sukan kärkiosaan vain päälle ja jalkapohjassa on neulottu helppoa muutaman silmukan kirjoneuletta.

Kantalapun sydänkuvio on ommeltu silmukoita jäljentämällä kantapäähän jälkikäteen (ohjeita verkosta haulla silmukoiden jäljentäminen).